Aavikkoreissut ja vahan muutakin

Ensimmainen Bolivian puolen yopyminen oli meilla Tupizassa, joka on erittain pieni mutta sopo kaupunki vuoristossa. Jaimme sinne kahdeksi yoksi, mika oli ihan hyva vuoristoilmaan totuttautumisen kannalta, mika ei kaynytkaan ihan niin nopeasti kuin toivoimme. Minulla oli jarkyttava paansarky ja jo sangyssa kaantyminen hengastytti hulluna. Tupizasta siis ostimme meidan majoituspaikasta retken suola-aavikolle. Majatalon pitajanainen oli ehka ystavllisin ja sydammellisin ihminen jonka olen koskaan tavannut. Lupasi jopa lainata meille rahaa kun kummallakaan ei ollut kateista ja kaupungissa ei ollut automaattia ja pankki, josta saimme nostettua rahaa, oli vasta kahden paivan paasta auki.

-

Tien toisella puolella oleva HI-hostelli ei sitten ollutkaan niin mukava paikka. Hostellinpitajat olivat erittan tylyja ja muuttuivat viela tylyimmiksi kun meidan siella majailleet kaverit eivat ostaneetkaan heilta aavikkoreissua vaan ostivatkin sen meidan majatalosta. He keksivat vakisin syyn poliisin paikalle kutsumiseen, koska eivat voineet ymmartaa etta toisella israelilaistytolla oli kaksi passia, ranskan ja israelin. Tytot joutuivat sitten poliisiasemalle muutamaksi tunniksi asiaa selvittelemaan mika hidasti meidan reissuun lahtoa paljon. Mutta onneksi asia selvisi kuitenkin parhain pain.

-

Matkalle lahdettiin perjantaina kahdella jeepilla 10 gringon, kahden kuskin ja kahden kokin voimin. Matka oli erittain hyvin jarjestetty, pakettiin kuului majoitukset, aamupala, paivallinen, illallinen, valipalat ja tikkarit! :) Ruoat oli todella hyvia. Majoitus oli erinaisissa majataloissa aavikon pikkupikku kylissa. Yhteista kaikille oli jarkyttava kylmyys. Olimme siis reissussa kaikenkaikkiaan kolme yota ja nelja paivaa. Suihkuun paasimme vasta viimeisessa paikassa! Turha enaa pitaa meikalaista hienohelmana!!!! Lahdin reissuun vahan epavarmana silla ensimmaista paivaa edeltavana yona oksensin, todennakoisesti ruokamyrkytyksesta, mutta onneksi aamulla olo oli hieman parempi ja lahdin matkaan anskun hiilitablettien voimin.

-

Ensimmaisena paivana emme nahneet oikeastaan muuta kuin vuoria ja autiomata, mitka nekin olivat jo upeita itsessaan. "Tiet" ovat aavikolla erittain pomppuisia ja lievassa vuoristotaudissa olo oli paivan paatteeksi aika kamala. Muutkin olivat hiema heikossa hapessa illalla. Onneksi sain aussitytolta vuoristotautipillerin illalla ja olo oli kuin uudestisyntyneella seuraavana paivana. Nelja paivaa jatkunut paansarky oli kadonnut! Aavikolla paivat ovat todella kuumia ja yot vastaavasti todella kylmia, ilma on erittain kuivaa ja hiekkaa ja polya tunkee joka koloon. :D Mutta onneksi mahtavat maisemat kompensoivat.

-

Toisena ja kolmantena paivanan kierrettiin katsomassa laguuneja, geysireja, vuoria, tulivuoria, flamingoja ja mita uskomattomimpia maisemia. Toisen paivan lopussa paasimme uimaan kuumiin lahteisiin, mika parin paivan polyn ja suihkuttomuuden jalkeen oli taivaallista! Laamoja on joka puolella ja pikkukylissa elama on kuin toiselta vuosisadalta. Naiset pukeutuvat perinteisiin varikkaisiin asuihin. Kylat ovat erittain koyhia ja ihan eri planeetalta kuin meikalaiset. Viimeisena yona paasimme vihdoin suihkuun hostellissa jonka seinat oli tehty suolasta!

-

Neljantena paivana aloitimme aamun aikaisin katsomalla auringonnousua suola-aavikolla ja loppupaivan otimme gringo-kuvia aavikolla. Uyunin suola-aavikko on kasittamattoman iso noin 10,582 km². Matka loppui Uyunin kaupunkiin, josta otimme yobussin La Paziin. Bussimatka oli ehka yksi elamani tuskallisimmista kokemuksista ikina! Tie oli pommpuisempi kuin aavikolla ja luulin oikeasti valilla etta paa irtoaa. Matkaa mukavoitti myos meidan takapenkkiseurana istunut tytto, jolla oli pieni vauva, joka teki pienet tarpeet ensimmaisten tuntien aikana ja ansku joutui tata haistelemaan koko matkan. Kokonaismatka aika oli siis noin 11 tuntia. Oli aika voittajaolo kun paasimme perille! Onneksi vuoristotaudin oireet olivat jo tahan mennessa kaikilta havinnyt, enaa vain hengastyttaa.

-

La Pazissa(Bolivian paakaupunki) paasimme huippuhyvaan hostelliin (Loki), joka tuntui aavikon jalkeen viidentahden hotellilta. Eka paiva meni pyykkia pesten ja chillaillen. Kaikki olivat kuoleman vasyneita ja flunssaisia, mutta onnellisia huippureissun jalkeen. Tuntui ihan mukavalta paasta taas sivistyksen pariin. Toinen paiva vietettiin La Pazissa noitamarkkinoilla tuliaisia shoppaillen. Jossulta meinasi lahtea shpppailut taas lapasesta, kojut ovat taynna mita ihanimpia tavaroita! Huomenna jatketaan Anskun kanssa matkaa Titicaca-jarvelle, jossa olemme pari yota ja sitten Cuscoon. Reissua on enaa reilu viikko jaljella.

Hiekkaa hampaiden valissa ja vahan muuallakin

Teimme Cordobasta muutaman todella hienon reissun vuorille ja opettelimme kokalehtien imeskelya, vuoristotaudin oireiden lievittamisen toivossa. Huom kokalehdet ovat taysin laillisia taalla, eika niilla ole samoja viakutuksia kuin silla jalosteella!!!! Bolivian ja Argentiinan rajanylitys sujui ongelmitta. Hassua, etta yhden viivan ylitys kavellen vie sinut aivan eri maailmaan. Bolivian vaikutus alkoi jo nakymaan Humahuacassa Argentiinassa ja muissa ymparoivissa pikkukaupungeissa. Ihmiset olivat ihan erinakoisia, kokoisia ja muutenkin aivan erilaisia kuin stereotypia argentiinalaiset. Esimerkiksi paljon hiljaisempia. heh. Argentiinan pohjoisosissa ja Boliviassa on siis alkuperaiskansan osuus paaaljon isompi kuin esim. Etela Argentiinassa. Argentiina on erittain eurooppalainen Boliviaan verrattuna.


Boliviasta jatkoimme heti matkaa Tupizaan, jossa olimme kaksi yota ja ostimme neljan paivan kiertoreissun Bolivian aavikoille. Teimme reissun melkein tutussa porukassa silla tapasimme Cordobassa hostellissa muutaman australialaisen ja israelilaisen, jotka tapasimme uudestaan matkan varrella ja paatimme menna yhdessa aavikkoreissulle. Homma toimii siis nain, matkatoimistosta kaydaan varaamassa jeepit joihin tulee kuskit ja kokit mukaan. Kuski toimii myos oppaana. Reissusta on niin paljon kerrottavaa ja nyt internettiin haluavien jono takana on niin iso etta kerron siita myohemmin lisaa. Mutta tulimme siis perille eilen paivalla Uyuniin ja teimme sielta ehka elamani hirveimman bussimatkan La Paziin, jonne saavuttiin tana aamuna ja olemme taalla pari paivaa. Aavikkoreissusta myoh. lisaa siis.

Pikalisays

Meinasin unohtaa. Meilla on nyt Anskun kanssa tiimihousut ja rinkoissa upeat tiimimerkit. (Hirvivaroitusmerkit) Kiitos Kekelle! Suunnittelemme viela team pipojen ja takkien ostamista, mita kirkkaammat sen paremmat. :D

EQUIPO!

Reissun paalla

Saavuttiin aamulla Saltaan Cordobasta. Cordoba oli hieno kaupunki, mutta minun ja Anskun kaupunkikiintio alkaa olla jo taysi ja emme jaksa odottaa enaa luontokohteisiin paasemista. Salta sijaitsee jo vuoristoalueella ja tasta matka jatkuu vain ylospain! :D Nyt matkareitti on lyoty aika lukkoon paivineen sun muineen. Seuraavia kohteita ovat Jujuy ja sen lahialueet ja rajanylitys Boliviaan ja sielta yritamme paasta neljan paivan kiertoreissulle suola-aavikoille ja muihin hienoihin paikkoihin. Loppureissu menee La Pazin kautta Titicaca jarvelle, josta todennakoisesti Copacabanaan ja sitten Cuscoon. Cuscosta heitetaan sitten reissu Macchu Picchuun ja takaisin. Minulla on paluulento Cuscosta Bairesiin 6.6. ja vietan Bairesissa viela yhden viikonlopun. :)

Lentolippujen osto olikin sitten ihan oma prosessi, meinas jo melkeen itku tulla kun kaksi yhtiota ei hyvaksynyt mun luottokorttia, mutta onneksi Toolon matkatoimiston kautta sain sitten samat lennot ja vain noin 20 euroo kalliimmalla. Lentaminen on kylla taalla jarkyttavan kallista ja reissaammekin busseilla paaosin, ehka muutamaa junamatkaa lukuunottamatta. Paluulento oli kuitenkin pakko ottaa silla Cuscosta Bairesiin huruuttelee bussilla pikkasen liian kauan.

Hassua oli huomata etta bairesiin on jo nyt uskomaton ikava. Vaikka talla reissulla on ollut huomattavasti enemman koti-ikavaa kuin Stuttgartin ajoilla, niin silti tuo tangokaupunki on meikalaisen mielessa yksi parhaimmista kaupungeista missa olen kaynyt. Viihdyin siella todella hyvin ja paikasta ei vain voi olla tykkaamatta. Odotan kylla jo innolla Suomen kesaa ja piknikkeja Suomenlinnassa. :)

Iguazu, Wappu, Hyvästit ja Reissuun

Nyt on jaanyt viime aikoina kirjoittelu vahemmalle. Kirjoitan tekstia nyt Rosariosta yhdesta Argentiinan tarkemimmista kaupungeista. Tultiin tanne eilen illalla Anskun kanssa ja huomenna jatketaan Cordobaan ja sielta Saltaan. Viimeiset hetket Bairessissa oli todella hektisia ja kiireisia, ettei kirjoittelulle tahtonut jaada aikaa. Seli seli. :) Tassa valissa kerkesin kayda Iguazun vesiputouksilla. Ne oli aivan mielettomat!!! Kuvia on luvassa valitettavasti vasta kesakuussa. Valissa vietettiin Wappuakin, meilla oli bileet minun kampilla ja seuraavana paivana mentiin piknikille. Hauskaa oli, mutta Suomen Wapputunnelma jai kylla puuttumaan. :/

Minun kaveri Chilesta oli myos kaymassa Wappuviikonloppuna ja opetimme Felipelle muutamia juomistapoja. :D Felipe kylla taisi tietaa ne jo Stuttgartin ajoilta. Viimeviikolla meilla oli kurssin paatosseremonia joka oli osittain Suomen suurlahettilaan edustuskodissa. Oli aika hieno paikka. Sitten hyvastelimme lopun ryhman haikeina viikonlopunna, silla muut lahtivat rusketusta hankkimaan Brasiliaan loppuajaksi.

Olemmme nyt siis Anskun kanssa reissun paalla ja viimeisena kohteena haamottaa Macchu Picchu! Sielta lahistolta lennan sitten takaisin Bairesiin ja sielta koti-Suomeen kesakuun 10. Yritan paivitella reissujuttuja aina kun paasen nettiin. Mukavaa kesan alkua Suomeen!