Mendoza, Santiago, Valparaiso

Pääsiäislomaviikoksi suunnattiin länteen päin Mendozaan ja Andien yli Chileen. Liikkeelle lähdettiin torstai-iltana espanjan kokeen jälkeen, joka meni suht hyvin...tuloksia kuitenkin vielä odotellaan, että ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kuljimme siis koko reissun bussilla, valitsimme Semi cama luokan, joka on toiseksi paras bussiluokista. En tiedä olenko jo maininnut, mutta Etelä-Amerikassa on tapana matkustaa lähes joka paikkaan bussilla. Rautatieverkostoa ei juurikaan ole ja lentäminen on suht kallista. Bussilla mennään sitten pitkiäkin matkoja, mutta onneksi bussit täällä ovat hieman eri luokkaa kuin Euroopassa. Myös huonoimmassa Cama luokassa on todella mukavat penkit. Semi cama ja Suite luokissa tarjoillaan ruoat, aamupalat ja shamppanjat niin kuin lentokoneissakin ja suite luokassa penkin saan täysin makuuasentoon.

Mendoza
Olimme perillä aamulla Mendozassa. Mendoza on Argentiinan tärkein viinialue ja se sijaitsee aivan Andien juurella länsi Argentiinassa. Mendozassa on muutakin tekemistä kuin viinitiloilla vierailu. Kävimme itse laskemassa koskea, joka oli ihan mielettömän siistiä ja viinitiloilla tietysti maistelemassa viinejä. Osa porukasta meni paraglidingiin joka on suomeksi kai liitovarjolla lentämistä, itse en uskaltanut siihen lähteä, mutta oli kuulema hieno kokemus. Kolme meistä meni myös ratsastamaan Andeille jonka jälkeen oli mega asado vuorilla, minullakin oli paikka sinne, mutta mahakivun takia piti jäädä hostelliin makaamaan tuoksi illaksi. Iltaisin käytiin tutustumassa sitten Mendozan yöelämään. Menomatkalla bussissa tutustuttiin Buenos Airesilaiseen bändiin, joka kutsui meidät keikallekin jo ekana iltana Mendozassa.

Santiago
Maanantaina jatkettiin matkaa Chileen. Ylitimme Andit bussilla päiväsaikaan, jotta näkisimme hyvin mielettömät maisemat. Ja mielettömät ne olikin, sitä tunsi itsensä aika pieneksi jättiläisvuorten keskellä. Santiagosta puolet porukasta jatkoi suoraan Valparaisoon ja puolet jäimme Santiagoon. Löysimme ihan mielettömän hyvän hostellin, jota voin suositella kaikille Santiagoon matkaaville: Bellavista, joka sijaitsee Bellavistan alueella, joka on Santiagon boheemein alue. Ekana iltana treffattiin minun Stuttgartin aikaisen kaverin Felipen kanssa ja opeteltiin juomaan Pisco Souria. Toinen päivä vietettiin Anskun kanssa kierrellen kaupungilla ja Etelä-Amerikan matkaopasta metsästämässä, jonka löytäminen Buenos Airesista oli ainakin mahdotonta, mutta Santiagosta se löytyi onneksi jo ensimmäisestä kaupasta. Hieman kalliimmalla tosin kuin Argentiinasta. Chile tuntui järkyttävän kalliilta Argentiinan hintoihin tottuneena. Sitten päätimme Anskun kanssa lähteä Stgon keskellä olevalle kukkulalle jonne pääsi eräänlaisella hissillä (funicular) ja vaijerikoppihissillä. Lähdimme tulemaan alas vaijerihissillä, mutta jouduimme lopettamaan matkan jo ensimmäisellä pysäkillä kun olimme molemmat niin paniikissa. ☺ Palattiin takasisin ja tultiin hissillä alas. Varsinaisia maailmanmatkaajia! Heh!

Valparaiso ja Viña del Mar
Valparaisoon mentiin Santiagon porukalla keskiviikkona. Kaupunki on yksi tärkeimmistä Chilen satamakaupungeista ja sijaitsee noin parin tunnin matkan päässä pääkaupungista. Kaupunki on rakennettu vuorenrinteelle ja kaikki talot on erin värisiä. Meikäläinen ihastui kaupunkiin saman tien. Valparaisossa hengailimme , grillaillimme hostellilla ja kävimme biitisillä Viña del Marissa, joka on Valparaison vieressä. Lauantai-aamuna tapasimme koko porukka taas Santiagossa ja minä ja pari muuta hengailtiin koko päivä Felipen kanssa. Illalla pidimme loppu ”Carreten” (bileet) Felipen kanssa. Oli ihan huippua nähdä Felipe kolmen vuoden tauon jälkeen, muut minun Chileläiset kaverit ovat muuttaneet Eurooppaan miesten perässä, mutta onneksi Felipe oli vielä paikalla. ☺ Sunnuntai-aamuna otettiin sitten bussi takaisin Buenos Airesiin 30 minuutin yöunien jälkeen.... Matkan piti kestää noin 24 tuntia, mutta Argentiinassa oli sitten maanviljelijät päättäneet katkaista kaikki tiet ainakin Buenos Airesiin ja matka-aika pidentyi vain noin 11 tunnilla... Pikkaisen oli kökkönen olo kun pääsin kotiin vihdoin ilta seitsemältä vaikka alunperin piti olla paikalla jo aamukahdeksalta. Onneksi saimme kaikki kuitenkin nukuttua suht hyvin bussissa eikä väsymys ihan niin paljoa painanut.

Reissu oli kaiken kaikkiaan todella hyvä ja kaikki meni hyvin. Sain Chilestä pitkästä aikaa ihania kalaruokia, jotka ovat Bairesissa kortilla. Chile poikkesi muutenkin aika paljon Argentiinasta. Ihmiset olivat jonkin verran erinäköisiä ja metro toimi ihanan sujuvasti! ☺ Chilessä kaupassa asiointi on hieman hankalaa sillä pitää käydä kolmen eri jonon kautta ennen kuin saa sen mitä haluaa. Aluksi jonotat tiskille ja kerrot mitä haluat, jonka jälkeen kirjoitetaan kuitti, jonka kanssa menet kassajonoon ja sen jälkeen jonotat uudestaan tiskille ja maksukuittia vastaan saat tavarasi. No näin ainakin vältetään varkaudet ja työllistetään ihmisiä. Muuten Chile oli oikein mukava kokemus. Oli kuitenkin jännä tuntea, kun tuli takaisin Bairesiin, että onpas kiva tulla takaisin kotiin. Tällä viikolla olisi luvassa markkinoinnin koe keskiviikkona ja viikonloppuna olisi bussissa tutustumamme bändin keikka.

Bileitä ja pitkähihaiseen totuttelua

Viime viikonlopun vietin pitkästä aikaa Buenos Airesissa. Meillä olikin monet kekkerit ja vihdoin ensimmäiset ”oikeat” vaihtaribileet. Vihdoin pääsin samaan tunnelmaan kuin Stuttgartin kattobileissä. ☺ Viisi ranskalaista vaihtaria on vuokrannut aivan mielettömän upean kämpän, vielä mielettömämmällä kattoterassilla. Terassilla on jopa oma Argentiinalaistyylinen grillikatos. Kateeksi kävi hieman. Ainiin olen saanut myös uuden kämppiksen, ranskalaisen Flavie tytön. Nyt meitä on kolme tätä kämppää jakamassa. Flavie on todella mukava, vaihtari myös, mutta eri koulussa. Kiva saada samanhenkistä porukkaa kämppään... ☺

Täällä todellakin rupeaa jo tulemaan kylmä. Ja juuri kun sain vaate- ja kenkävarastoni päivitettyä!!! Tällä viikolla on tarvinnut pitkähihaista joka päivä. Etenkin yöt rupeavat olemaan aika viileitä. Mutta onnistuin silti polttamaan naamani maanantaina kun olimme puistossa aurinkoa ottamassa. Torstaina meillä on espanjan koe, saa nähdä miten menee, en ole kerennyt lukemaan ollenkaan. Perusjutut on kyllä hallussa, mutta jos kokeessa kysytään preteritiä, imperfektiä tai subjunktiivia niin sitten jossu on kyllä ihan pulassa. Olen kovasti yrittänyt soluttautua uusien vaihtarien joukkoon, mutta heillä on niin eri aikataulut kuin meillä niin se on vielä vähän vaiheessa.

Minua on jo hieman ruvennut pelottamaan Suomeenpaluu jossain määrin, sillä täällä on tottunut joihinkin palveluihin joita Suomessa ei minun budjetilla, ainakaan vielä, ole mahdollista saada. Tässä muutamia esimerkkejä. 1. Taksilla suhailu, erittäin halpaa Suomeen verrattuna, onneksi, sillä muuten joutuisin istumaan kaiket illat kotona. Asun hieman arvelluttavalla alueella, jossa kaksi korttelinväliä on jo blondina tyttönä liian pitkä matka kävellä yksin. 2. Pesula, meidän kotona oleva pesukone on hieman vanhaa vuosimallia eikä siinä ole linkousta niin päätin tehdä niin kuin kaikki muutkin tekevät ja vien vaatteeni aamulla pesulaan, josta haen ne sitten kuivattuna, silitettynä ja viikattuna illalla. ☺ 3. Siivooja, tämä on ehdoton ykkönen, sadan neliön kämpän siivous ei todellakaan nappaa, on ihana tulla kotiin kun joku on siivonnut ja järjestellyt kämpän valmiiksi....aaaah. Tosin jos joskus saan miehen joka laittaa minulle kaikki ruoat niin lupaan hoitaa siivouksen! :D 4. Ruokien ja JÄÄTELÖN kotiinkuljetus. Täällä tuodaan lähes kaikista ravintoloista ruoka kotiin jos haluaa myös jäätelöbaareista. Ja jäätelöbaarit täällä on hieman isompia kuin suomessa ja valikoima loputon. Vetää vertoja Ben and Jerrys:lle. Jos en saa töitä kesällä perustan vastaavanlaisen jätskibaarin kotiinkuljetuksella. ;)

On myös asioita joita en tule kaipaamaan, kuten metron järkyttävät ruuhkat ja kuumuus, kävelytiet ja koirankakan määrä niissä, jo muutaman kerran mainitsemani torakat, vaalea pullaleipä, kengillä sisällä kävely, ilman kosteus joka saa jopa minun piikkisuoran tukan kääntyilemään. Mutta onneksi näihin kaikkiin asioihin tottunut suht nopeasti.

Ja asiat joita kaipaan eniten Suomesta, ykkösenä tietysti Ihmiset! Vaikka joka paikasta löytää huipputyyppejä ja uusia todella hyviä kavereita, niin vanhoja kaipaa silti. Hanavesi ja järvet. Turvallisuus yleensä ja asioiden helppohoitoisuus. Salmiakki ja ruisleipä. Hennes&Mauritz ja Vero Moda. ☺ Vaikka en olisi uskonut että kaipaan Henkkaa ja Maukkaa niin kyllä näin on päässyt käymään. Täällä suurin osa vaatekaupoista, joita on kyllä erittäin paljon, niin on täynnä pelkkiä trikooretkuja, jotka on erittäin huonolaatuisia. H&M:n laatu on hyvää niihin verrattuna. Muutenkin tyyli täällä on hieman erilainen kuin meillä ja housuja on mahdoton löytää, sillä meikäläinen on jo jättikokoinen näihin laiheliineihin verrattuna...

Ensi torstaina 13.3. lähdemme nyt vihdoin ja viimein Mendozan/Chilen reissulle ja tulemme takaisin maanantaina pääsiäisen jälkeen, että elkäähän ihmetelkö jos minusta ei kuulu mitään yli viikkoon. Sitten on luvassa lisää tarinoita ja kuvia oikein urakalla. Munarikasta pääsiäistä kaikille! hih

Uruguay ja Pina Mar

Kaksi viikonloppua kaksi reissua. Viikolla ei ole muistaakseni tapahtunut mitään kerrottavan arvoista, torakkajuttuja lukuun ottamatta, mistä te nyt tuskin enää haluatte kuulla niin kerron mielummin viikonlopuista. ☺ Paitsi että päätin ottaa uuden asenteen torakoiden suhteen: ”Päivästä on pakko tulla erinomainen, jos aamulla onnistuu tappamaan yhden torakan!” Mutta se torakoista.

Koulusta sen verran, että esitelmiä on kovasti pidetty ja harkkatöitä kirjoitettu, joka viikolle on vähintään pari juttua mitä pitää tehdä eli viikolla ei kauheasti ylimääräistä aikaa ole...tai ei olisi jos kaiken tekisi tunnollisesti. ☺ No eikai, en ole ehkä koskaan opiskellut ja istunut luennoilla muistiinpanoja tehden näin ahkerasti kuin täällä. Ja Sannalle tiedoksi nukahtelua se ei ole vähentänyt, mutta onneksi ne muistiinpanot sujuu niinkin.... ☺ Eilen oli todella mielenkiintoinen vierailijaluento Botnialta. Siis juuri kyseiseltä Uruguayn Botnialta. Herra on Botnian tiedottaja tms. ja kertoi hieman faktoja paikan tiedotustyylistä ja syistä miksi asiasta on noussut niin kova häly.

Mutta sitten reissuihin. Viikko sitten viikonloppuna tehtiin pikku tour Uruguayhin. Ensiksi mentiin lautalla Coloniaan, jossa sijaitsee yksi Unescon maailmanperintökohteista, vanha kaupunginosa, muistuttaa hieman Suomenlinnaa. Paikka oli todella suloinen ja kaunis vanhoine taloineen. Lautta jolla mennään Bairesista Uruguayhin on ihan samanlainen kuin Tallinnan lautta Taxfreeneineen. Coloniasta jatkettiin vielä samana päivänä Montevideoon, matkan varrella käytiin viinitilalla ja yhdellä maatilalla, jossa valmistetaan hilloja ja dulce de lecheä. Maatilan omistajalla on Guinnesin ennätys avaimenperien keräilystä. Vaimo keräili taas hajuvesipulloja. Saahan sen ajan kulumaan niinkin.... Meillä oli pikkubussi ja kuski koko reissun ajan joten liikkuminen sujui erittäin vaivattomasti. Matkan oli järjestänyt yksi koulun ”tuutoreista” Diego ja hänelle ei voi sanoa kuin suuret kiitokset. Välihuomio: Argentiinassa varmaan joka toinen poika on nimeltään Diego.

Yövyimme kaikki yöt Montevideossa hostellissa. Ensimmäisenä iltana menimme Diegon kaverin kämpälle vähän nauttimaan erinäisiä juomia ja Diegon veli ja sen kaveri piti meille mielettömän taikurishown. Samainen kaveri kenen kämpillä oltiin toimi meille oppaana koko reissun ajan. Lauantaina mentiin ottamaan aurinkoa Punta del Esteen ja illalla karnevaaleihin. Sunnuntai kierrettiin Montevideon nähtävyyksiä ja osa meni vielä rannalle. Reissu oli kaiken kaikkiaan oikein loistava paitsi paluumatkalla oli mieletön merenkäynti ja Jossulla tuli hieman paha olo lautalla.

Pina Marin reissu ei sitten mennytkään ihan niin putkeen kuin Uruguayn reissu. Päätimme lähteä viime viikonlopuksi siis Pina Mariin rantalomaa viettämään, sillä viimeiset hetket rusketuksen syventämiseen alkavat olla käsillä ennen talven tuloa. Pina Mar on pikkuinen rantakaupunki noin neljän tunnin ajomatkan päässä Bairesista etelään. No heti aluksi ennen kuin päästiin bussiterminaaliin, varastettiin yhdeltä meistä matkalaukku. Täällä ei voi päästää hetkeksikään irti omista tavaroistaan tai kaikki lähtee. Tiesimme sen mutta varkaat ovat täällä niiiin taitavia. No fiilikset vähän lähti mutta lähdettiin silti reissuun hyvän rusketuksen toivossa. No eikös sitten koko reissun ajan tullut vettä aivan kaatamalla kolme päivää putkeen. Vaatteet oli kokoajan märkinä eikä voinut käyttää kuin släbäreitä sillä kaduilla oli välillä vettä melkein nilkkaan saakka. Kaupungissa ei ole kauheasti aktiviteetteja sadepäiville, onneksi kauppoja ja hyviä ravintoloita löytyi kuitenkin ja vielä aika edulliseen hintaan. Tytöt sitten shoppailimme kolme päivää ja kävimme pedikyyrissä. Söimme ja joimme myös erittäin hyvin. ☺ Sunnuntaina kun lähdimme bussilla takaisin päin alkoi sitten aurinko pikkuhiljaa näyttäytyä.... Rusketusta ei siis tullut mutta rahat meni! :D

Täällä etäisyydet ovat ihan käsittämättömiä, neljän tunnin bussimatka on sama kuin Suomessa noin 1,5 tunnin reissu. Ostettiin bussiliput Mendozan viinialueelle ja Santiagoon pääsiäisviikoksi, kun meillä on silloin viikon loma. Paluumatka Santiago-Buenos Aires kestää noin 20 tuntia. Bussit ovat onneksi täällä kyllä hieman eri luokkaa kuin Suomessa ja niissä tarjoillaan ruoat ja juomat. Ensi viikonlopuna en taida jaksaa reissata mihinkään. Mutta tällaista tällä kertaa, yritän laittaa kuvia facebookkiin mahdollisimman pian.